- Soita meille: +372 5698 3650
- Sähköposti: info@vierasmaja.fi
Suomea pidetään saunojen alkuperämaana. Kukaan ei luultavasti tiedä tarkkaa saunojen lukumäärää, mutta Tilastokeskuksen mukaan niitä on Suomessa yli 2,3 miljoonaa kappaletta. Lukumäärä voi olla huomattavasti enemmänkin, koska on monia kotitalouksia, joissa on kaksi tai kolmekin saunaa yhdellä kiinteistöllä. Päärakennuksessa saattaa olla sähkösauna ja puutarhassa voi olla lisäksi vielä pihasauna sekä savusauna.
Saunominen on niin olennainen osa suomalaista kulttuuria, että saunojen lukumäärä ei luultavasti tule ainakaan vähenemään – päinvastoin. Monilla saunafaneilla on haaveena oma perinteinen pihasauna. Saunamökki, joka on rakennettu pohjoismaisesta puusta.
Ensimmäisten saunojen kerrotaan olleen kuoppasaunoja, toiselta nimeltään myös maasaunoja. Maasauna oli maja, johon oli kaivettu kuoppa ja sen pohjalla oli kivikasa, joka lämmitettiin. Kiville heitettiin vettä ja siitä syntynyt vesihöyry helli kylpijöitä.
Sauna on ollut aina niin sanottu pihasauna, eli erillinen rakennus tai maja. Perinteiset suomalaiset saunat olivat kertalämmitteisiä savusaunoja. Tulipesällä lämmitettiin kivet ensin ja tulen sammumisen jälkeen heitettiin häkälöylyt ennen saunominen aloittamista.
Sauna on ollut paikka, jossa on peseydytty, synnytetty ja sinne on menty parantumaan. Kalevassakin on maininta Väinämöisestä, joka menee savusaunaan parantamaan tauteja. Suomalaisiin perinteisiin juhliin liittyy saunakin olennaisena osana. Juhannussauna, joulusauna tai morsiussauna ovat vain muutamia esimerkkejä. Voit lukea lisää saunan terveysvaikutuksista täältä.
Tulipesät kehittyivät aikojen saatossa ja niin syntyi erilaisia kiukaiksi kutsuttuja lämmityslaitteita. 1900-luvun taitteessa kiukaisiin liitettiin savuhormi, joka mahdollisti kiukaiden lämmittämisen myös saunomisen aikana. Näin kertalämmitteisten kiukaiden rinnalle tulivat jatkuvalämmitteiset kiukaat, jotka ovat nykyisin yleisimpiä kiuastyyppejä.
Tyypillisesti pihasauna on hirsimökki, jossa on ainakin löylyhuone, johon kuuluvat lauteet ja kiuas. Lauteet sijaitsevat lattiatasoa korkeammalla, usein kahdessa kerroksessa. Kiuas voi olla joko perinteinen puulämmitteinen tai jos pihasauna on sähköistetty, voi siellä olla myös sähkökiuas.
Löylyhuoneessa voi olla myös peseytymistila. Perinteisissä saunoissa se on tarkoittanut vesisaavia ja kauhaa. Nykyisin kiukaisiin on saatavilla siihen liitettäviä vesisäiliöitä, joissa voi lämmittää kiukaan lämmöllä pesuveden. Pihasaunaan voi myös tuoda juoksevan veden erillisellä liitännällä tai sitten voi käyttää retkisuihkua, joka toimii ilman painevettä sekä sähköä.
Pihasauna voi olla myös isompi saunamökki, jossa on löylyhuoneen lisäksi pukeutumistila ja vielä erillinen lisähuonekin. Isoimmissa saunamökeissä voi siis jopa majoittua tai sitten jäädä löylyjen jälkeen viettämään sinne aikaa saunaseuralaisten kanssa.
Vierasmaja.fi pihasauna on rakennettu yleensä 70 mm paksuista seinähirsistä, jotka takaavat hyvät lämpöominaisuudet. Saunamökkeihimme kuuluu saunan kattoeriste, joka on tärkeä osa laadukkaassa saunamökissä. Toimitussisältöön kuuluvat lattia-, seinä- ja kattorakenteiden lisäksi saunalauteet, niskatuet, lasinen saunanovi, kiuassuoja ja puiset lattiaritilät. Sinun tarvitsee vain huolehtia oikeanlaisen perustuksen tekemisestä ja mieluisan kiukaan hankkimisesta. Jos valitset pihasaunaan puulämmitteisen kiukaan, huomioi, että tällöin kiukaan hormille on tehtävä vielä erikseen läpivienti ja asianmukainen horminaukon eriste.
