- Soita meille: +372 5698 3650
- Sähköposti: info@vierasmaja.fi
Nyt kun kauden kevätmessut ovat peruuntuneet, täytyy kaivaa puutarhainspiraatiota muualta. Mitä jos tänä keväänä jättäisitkin kukkasipulit kaupan hyllyille ja istuttaisit puutarhaasi sen sijaan syötäviä kasveja?
Monet ihmiset kasvattavat lähinnä nurmikkoa pihamaallaan ja eivätkä he edes välttämättä pidä sen hoidosta. Siistin nurmikon ylläpitäminen vaatii kuitenkin hieman vaivan näkemistä. Ihan samanlailla siitä pitää kitkeä aika ajoin rikkakasveja ja sille pitää antaa kalkkia sekä vettä paahteisimpina aikoina, kuin mille tahansa muullekin kasville. Mitä jos samalla vaivalla kasvattaisi jotain hyödyllisempää?
Terveellisen ruoan hintalappu tuntuu nousevan koko ajan. Toisille korkea hinta on jo kynnyskysymys ja siksi ostoskoriin valitaan ehkä ravintoköyhempiä, pitkälle prosessoituja vaihtoehtoja.
Jos ravitsemusasiantuntijoilta kysyy terveellisestä ravinnosta, saa vastaukseksi yhtä monta vaihtoehtoa kuin on asiantuntijoitakin. Yhdestä asiasta lähes kaikki ovat kuitenkin samaa mieltä: siitä ei ole luultavasti haittaa, jos söisimme enemmän kasviksia vaan päinvastoin.
Lisäämällä pikkuhiljaa kasvisten määrää lautasella, voi sillä korvata niitä mahdollisesti ei niin ravintopitoisia ruokia. Näin ei tule myöskään tunnetta, että ei saisi syödä enää mitään muuta kuin salaattia. Erilaisia kasviksia on niin paljon, että jos joka viikko tutustuu edes yhteen uuteen lajiin, riittää tutkimusmatkaa vuosiksi!
Suomen ilmastossa on mahdollista kasvattaa monenlaisia kasviksia. Varsinkin, jos apunasi on kasvihuone tai piharakennus.
Omaan puutarhaan on helppo istuttaa aluksi vaikka muutamaa salaattilajiketta. Kokeile esimerkiksi pinaattia tai lehtikaalia. On monia yrttejä, jotka kestävät hiukan haasteellisimpiakin kelejä. Minttu tai ruohosipuli ovat muun muassa sellaisia.
Monet kasvit vaativat vain säännöllisesti vettä ja jonkinlaisen suojan kuumimmalta auringolta. Toiset ovat hyvin herkkiä kylmyydelle, joten voi olla hyvä kasvattaa sellaisia yksilöitä esimerkiksi ruukuissa ja siirtää ne kylmien öiden varalta vaikkapa piharakennukseen.
Marjapensaille riittää jo hyvin, kun muistaa ne vain suojata verkoin linnuilta. Hedelmäpuut ovat myös melko helppohoitoisia. Jos niihin tulee kirvoja tai vastaavia tuholaisia, niin poimii vain muutaman leppäkertun luonnosta ja asettelee ne sopivasti kirvabuffetin äärelle, niin homma hoituu muutamassa tovissa. Talvisin kun huolehtii lisäksi vielä puun rungon ja alimpien oksien suojaamisesta, ellei tietenkin halua ruokkia paikallisia rusakoita näillä, niin saa hedelmäsatoa seuraavanakin vuonna.
Kun ruokaa kasvattaa itse, oppii arvostamaan sitä ihan eri lailla. Jos talouteen kuuluu lapsia, on siinä oiva tilaisuus opettaa heille käytännössä, mistä ruoka tulee lautaselle. Luultavasti omasta puutarhasta nostettu porkkana tai salaatti maistuu perheen pienimmillekin ihan eri tavalla kuin kaupasta ostettu kaima. Ainakin tiedät tasan tarkkaan, millä aineksilla ruokasi on kasvanut.
Maaperässä on terveydelle hyödyllisiä mikrobeja. Kun möyhit käsillä pihamaata ja saat paljaalla iholla kosketuksen maahan, on se oiva keino myös maadoittua. Maadoittuminen on maan pinnan sähkövaraukseen liittymistä, jolla voi olla elimistöä eheyttävä vaikutus, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Siinä samalla kun saat hieman aurinkoa vielä suojaamattomalle iholle, niin voitaisiin jo hyvinkin puhua terveyttä edistävästä harrastuksesta!
